koko sen kuusi ja puoli vuotta
odotin kotona
hänen vapautumistaan

lähtiessään sanoi
baareissa et sitten juokse
ja tytöstä pidät hyvää huolta

kertaakaan en ravintolassa käynyt
tytön kasvatin naiseksi

neuloin
ja neuloin

itkin aluksi

mutta
tyttö ei itkenyt koskaan
eikä juuri puhunutkaan

enkä minäkään enää
viimeisinä vuosina

on kovetettava itsensä
tyttö sanoi

viikko ennen miehen vapautumista
tyttö lopetti nukkumisen

kuudentena yönä nukahti
lopullisesti

kun mies tuli
minun oli lähdettävä

en ollut huolehtinut tytöstä

kalastaja lähti merelle
jolla aina
oli ollut
oli myrskynnyt
oli kalastanut


saanut sen mitä saanut ja ansainnut


mitä vähemmän oli kalaa tullut
sitä suurempaa myrskyä
oli odottanut

oli mennyt
oli kylmissään

sitä pienemmällä veneellä
mitä suurempi myrsky


et elä ikuisesti


ajatus kuin myrskytuuli
sai

antautumaan tuulen syliin


merellä


aivan lähellä


näki valkoisen linnun
tipahtavan
kohtisuoraan

mereen

vapauteni on solisevan puron
ja joen vapautta

helmikuussa

kaikilla meillä on
jäämme

sinäkö se olit
varastit
elämäni

vai kuka sen tuhlasi


ihmissuhteiden hiertävä verkko
palkkana kaikesta
hyvästä sydämestä ja heikosta tahdosta

minulle riittävät
yksinkertaiset nautinnot

vesi

kärsimykset
omasta päästä

helminauhana
valuvat kyyneleet

pakene kengätön
ajan sinua takaa

pakene kengätön
älä vilkuile taakse

pakene
kavahda ruoskani ääntä

pakene
mutta
ennen katoamista
jätä näköisesi tyhjä kohta näytölle

älä etene tuttuja polkuja
älä käytä tuttuja jalkoja

pakene kengätön

pakene