koko sen kuusi ja puoli vuotta
odotin kotona
hänen vapautumistaan
lähtiessään sanoi
baareissa et sitten juokse
ja tytöstä pidät hyvää huolta
kertaakaan en ravintolassa käynyt
tytön kasvatin naiseksi
neuloin
ja neuloin
itkin aluksi
mutta
tyttö ei itkenyt koskaan
eikä juuri puhunutkaan
enkä minäkään enää
viimeisinä vuosina
on kovetettava itsensä
tyttö sanoi
viikko ennen miehen vapautumista
tyttö lopetti nukkumisen
kuudentena yönä nukahti
lopullisesti
kun mies tuli
minun oli lähdettävä
en ollut huolehtinut tytöstä
perjantai 27. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Tämä oli koskettava runo.
Joskus ei riitä, vaikka tekee parhaansa.
Taitavasti rakennettu hieno runo. Säe säkeeltä tilanne paljastui, kunnes lopullinen isku tuli. Mutta isku ei ollut äidin aiheuttama.
Voi murtumien murtuma.
Selevä kulku loppuunasti.
Rajun koskettava.
Lähetä kommentti