torstai 30. huhtikuuta 2009

sellaista sattuu
että sotilas pettää maansa

raittiusmies jää kiinni
rattijuopumuksesta

pappi tekee syntiä
lääkäri tappaa potilaansa
ja poliisi sortuu
rikoksen teille

sellaista sattuu
että totuus muuttuu valheeksi
ja
runoilija yrittää miellyttää

sellaista sattuu
keskiyön jälkeen

kun naamarit heitetään nurkkaan

9 kommenttia:

Siipirikko kirjoitti...

Kovaa tekstiä nykynaamiaisista. Tässä runossa runoilija ei yritä miellyttää... ajankuvaa kuin suoraan iltapäivälehtien lööpeistä. Kiitos runosta - HYVÄÄ VAPPUA;)

Kirsti kirjoitti...

niin, sitä ei moni usko, mutta joskus voi runoilijoillekin käydä niin, että huomaamattaan yrittävät miellyttää.

Sartsa kirjoitti...

Ei siihen kannata kiinnittää liikaa huomiota, koska sellaista vaan sattuu. Painetaan villaisella.

helanes kirjoitti...

Sattuuhan sitä kaikenlaista. Jotkut pitävät jopa tapanaan.

Careliana kirjoitti...

No nyt minä juuri tajusin, mikä runoissani on vialla! Hmmm, jospas hankkisin sellaisen naamion, joka loisi vaikutelmaa, että muka en yritä miellyttää...

Mutta vahinkojahan aina sattuu. Tämä(kin) runo miellytti minua, oli se sitten tarkoitus tai ei.

Ari kirjoitti...

Mielenkiintoisella tavalla kulkeva runo joka herättää ajatuksia.

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Wäkevää tekstiä, mutta sanoa pitää se minkä tahtoo sanoa.

arleena kirjoitti...

Sellaista sattuu ja siitä on tullut jo jokpäivästä ja totuttua

Pidin runostasi, et miellyttänyt ;)

hoover kirjoitti...

Pitääkö runon aina mennä ihon alle,pitääkö runoilijan aina olla vereslihalla?

Grrr...