torstai 17. syyskuuta 2009

kaksikymmentäkolmevuotiaana mies on parhaimmillaan

kirjat luettuna
harjoitukset tehtynä

pää täynnä uusia teorioita
loistavia ideoita

keho
pursuten tarmoa
energian loppumaton
pakotus lihaksissa

valmiina uuteen työpaikkaan
valmiina perustamaan yrityksen
valmiina kaikkeen

kaksikymmentäkolmevuotiaana mies on parhaimmillaan

maailma
oletko valmis

täältä minä tulen

8 kommenttia:

Genoveeva kirjoitti...

Ja mieku luulin että 16 v ois se paras ikä.

Crane kirjoitti...

Nuoruus ja itseluottamus... niinhän se onneksi on!

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

No jotakin tuota luokka sen täytyy olla.

Ilona Tammi kirjoitti...

Tarmokas runo

Eeva kirjoitti...

minulla paras aika siis mennyt jo...vai olikos se niin, että nainen paranee vanhetessaan? Mutta nuoruuden asennetta tässä on! Ja saattaa olla totta toinen puoli, toinen taas...

erikeeper kirjoitti...

Nuoren miehen/mielen innokkuutta.
Varoisi vähän ettei kaadu nenälleen..

Mutta varoisi vain sopivasti kuitenkin.

Ei elämä muuten onnistu

helanes kirjoitti...

Ehkä omasta mielestään.

Tuima kirjoitti...

Oliko tämä ironinen runo? Sellaisena sen luin.