lauantaina vähän ennen kahtatoista
he tulivat ovelleni
iäkäs rouva
ja nuori nainen
olin juuri herännyt
otin heidät vastaan
sinisessä aluspaidassa
ja valkoisissa kalsareissa
kun he saivat luvan tulla sisään
he tulivat
menin köllöttelemään sohvalleni
he seisoivat keskellä olohuoneen lattiaa
en tiennyt
että terrorismista
oli ennustettu jo ammoisina aikoina
sen tiesin
että kaikki eivät pelastuisi
he katselivat jotenkin neuvottomina toisiaan
voisimmeko jättää vartiotornin
kahvia he eivät halunneet sillä kertaa juoda
7 kommenttia:
:)
Hih, arvasin!
Aaw, jotenkin suloinen kertomus ja niin elävä.
"Vartiotornista" tulee mieleen lotat ja vartiotorni.
Hyvä tarina. Vai ei kahvia.
Hauska stoori!
Elävä. Jäin oikein mietiskelemään, että kuka tämä kalsarimies on, mitä tekee, miten elää, haiseeko asunnossa tupakka, kahvi vai tiskit... :)
Lähetä kommentti