silloin kun vielä luin
lehtiä
hyvät tappoivat pahoja
toimittajat raportoivat kuuliaisesti
ja minä uskoin
sen mitä uskoin
sanoit
että on taisteltava
jos haluaa vapauden
ja maailmassa vapautta on rajallinen määrä
sekin mitä on
on loppumassa
minä uskon kuninkaallisiin
ministereihin
keskuspankkien johtajiin
oligarkkeihin
sillä kaikki mitä he tekevät
muuttuu paperilla kullaksi
kun oikeisto ja vasemmisto kuolivat
syntyivät tasa-arvoiset kauppiaiden markkinat
jos et lue lehtiä et voi äänestää
tai jos äänestät
äänestät väärin
mitä mielenkiintoa on
poliittisessa pelissä
jos kaikki ovat säänöistä yksimielisiä
anarkistina rakastat toimintaa
mainostoimistoni kanssa suunnittelimme
lehden rahoituksen seuraavasti
yhden osan maksaa finvera
yhden maanmittaushallitus
taidetoimikunta
valtion kulttuurihallinto
yhdelle sivulle ostaa mainoksen olvi
yhdelle orion
yhdelle sampo
otava
lisäksi minun on käytävä jokaisen juorulehden toimituksessa
ministeriössä
ruvettava pesemään tukkani
käytettävä deodoranttia
vaihdettava sukat
ja tyyli
hymyiltävä
varastettava
mainostoimistoni kanssa suunnittelimme
kun kysyt
onko tuo itseltä pois
kun itseltä varastaa
sanon
että se on toistoa
yrität osoittaa miten tärkeitä korot ovat
mutta katson vain jalkoja
ja kun kysyt ovatko kirjallisuus ja talous
naimisissa
nukun jo
lauantai 24. syyskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hyvin kantaaottava runo. Pidän tuosta jälkimmäisestä osasta enemmän, mainostoimistosta lähtien. Ja varsinkin tuo hyvä laini jossa sanot että jalat ovat tärkeämmät kuin korot. Hieno, monimerkityksellinen taas.
Mielenkiintoinen runo...
Lähetä kommentti