sinä tanssit vauhdikkaasti
vaikka ilta on vasta nuori
sinä tanssit taitavasti
ja tanssit ilmeikkäästi
sinä tanssit viehkeästi
ja tanssit kiihkeästi
sinä tanssit peittävästi
ja tanssit näyttävästi
sinä tanssit tangot ja valssit
sinä tanssit notkeasti
sinä tanssit kaiken tahdilleen
ja tanssit tahdittomasti
sinä tanssit tanssit ja tanssit
tanssit vielä kun joutuu yö
sinä tanssit vallattomasti
ja nautit vallastasi
kun pyydät minut
vieraan
tanssimaan neljään asti
sinä tanssit pehmeästi
kuin koskessa pyörivä vaahto
sinä tanssit pisaroiden
kuin aamun kasteessa ruoho
sinä tanssit ummet ja lammet
sinä tanssit kaiken niin kaiken
niin kaiken kuin sinä vain voit
sinä tanssit kuin leijuva lumi
ja tuulessa lentävä kukka
sinä tanssit kaikkien kanssa
ja tanssit vain kanssani kahden
on aamu
ja ollan meillä
jo loppui tanssi
sinä näytät sormuksesi
ja itket lohduttomasti
torstai 16. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Tykkään tanssimisesta..ja tässähän sitä on enemmän kui toivoa sopii. Kosken vaahtoakin löytyy :) Sormuksista en ny tiiä onks ne ny ihan itkun väärttejä :)
Runona aivan ihana...sano tanssifriikki:)
Huomasin keinahtelevani mukana... Taitavasti kääntelit sanoja ja merkityksiä, siinä tanssittiin elämän kanssa fyysisesti ja henkisesti, eikä mitään jäänyt puuttumaan.
Voi tämä runo oli tanssia, ihanaa keinuntaa alusta loppuun. Kiitos siitä.
Tämä oli niin keinuvan hyvä runo, että jopa hengästyin.
Mutta askeleet eivät seonneet kertaakaan.
Ja se oli ihanaa niin kauan kuin kesti. Tuo tanssi kannatti tanssia, hinnalla millä hyvänsä!
Hieno juttu. Taidan haluta isona tanssinopettajaksi.
Lähetä kommentti