turhaan minä taistelen
sinua vastaan
taistelet oikeaoppisesti
selkä kalliota vasten
katson kättäsi
miekkaa
puhetta
savua
naurua
nämä miehet tietävät mistä puhuvat
turhaan minä taistelen
sinua vastaan
kaukana itkee kitara
kuolema
odottaa
kiirettä ei ole
ei aika kulu
aika on
on aikaa
kunnes on aika
pimeässä tavoittelee
kourani
tyhjää
hetken pelkään menettäväni
olemattoman
tämä ei ole puhetta
etkä sinä kuuntele
torstai 20. marraskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
"ei aika kulu / aika on" tämä unohtuu usein. Runossasi on liikettä ja samaan aikaan jonkinlaista pysähtyneisyyttä, kaksi liikkeen tasoa kulkevat rinnan. Mahdollisen riidan kuvauksena erinomainen. Lopun neljä säettä ovat tehokas kiteytys.
minäkin koin monen tason olotilan, liikkeen ja seisahtuneen ... mielenkiintoinen kuvaus
Kaksintaistelu aamunkoitteessa.
Vaikka taistelu on turhaa, on taisteltava. Hyvä runo.
Kuolema kyllä odottaa, kunnes aika on.
Jokaisessa säkeessä hieno oma ajatus. Yritin lukea niin etten paljastanut uutta säettä, ennen kuin olin miettinyt vanhan.
Hieno runo, kestää pohdinnan moneen kertaan.
Aika on, kunnes on aika
Tämä runo on loistava.
Piti lkäydä lukemassa uudestaan. Edelleen hyvä ja vaikuttava runo. Luen siitä edelleenkin riitaa, mutta kyllä siinä tosiaan kuolema taitaa olla keskeisin teema. Todella onnistunut.
Hieno runo. Minäkin koen tässä turhaa taistelua, kuolema odottaa. Myös pelkoa menettää hetki. Aika on. Ikuisuudessa aika on ni merkitön juttu, että vois sanoa, ettei sitä ole :)
Todella hieno runo josta tykkäsin.
Ajan monitasoisuutta ja olemattomuutta kertova hieno runo.
Vahvuutta mukana paljon.
Puhettapa hyvinkin.
Mielenkiintoista!
Lähetä kommentti