kuuntelen rannalla
maan syvää hengitystä

aallot ajavat rantaan pieniä ajatuksia

ilma on taas sellainen

ei siellä sada

mutta

tasan puolessa tunnissa
kastuu likomäräksi

kuukin kajastaa
tihkuisen pilviverhon takaa

yön silmä
on samea

lentävissä lehdissä
on ruotikirjoitusta

ei selvää
mutta on on

kaksikymmentäkolmevuotiaana mies on parhaimmillaan

kirjat luettuna
harjoitukset tehtynä

pää täynnä uusia teorioita
loistavia ideoita

keho
pursuten tarmoa
energian loppumaton
pakotus lihaksissa

valmiina uuteen työpaikkaan
valmiina perustamaan yrityksen
valmiina kaikkeen

kaksikymmentäkolmevuotiaana mies on parhaimmillaan

maailma
oletko valmis

täältä minä tulen

suomulle maja rauhaisa
ja
puut pensaat perennat

pankkiirin lahja vaimolleen

viisas mies
rakentaa kalliolle

myrskytuulet
tulvat
heinäsirkat
kestävän talon

rakensin taloni hiekalle

tulivat
myrskytuulet
tulvat
heinäsirkat

kun kaikki oli mennyt
kolkutin viisaan miehen
ovella
hartiat lysähtäneenä
pää kumarassa

sisälle päästyäni
tein itseäni tykö
vaimolle

varastin kaiken mahdollisen

uudenkin talon
viisas mies
rakentaa kalliolle

en ole tavannut sinua
aikaisemmin

tulen kesäpaikkaasi
ensimmäistä kertaa

jännitys ja pelko
tahmaavat kielen kitalakeen

kun pitäisi keksiä vaikka
tikusta asiaa

puhua tuolista joka on
puuta heinää
kasvaa rannalla onko sinulla
marimekon liina ja miten olet viihtynyt
tontillasi

alan
tutista

salaliittoja on kaikkialla

odotat huulillesi pulleaa rintaa
ja saat
kumipeukalon suuhusi
ei ihme että itkettää


hymyilet

olen kävellyt kaksi vuorokautta
sateessa
nukkumatta

ylös
alas
ylös
kanjonin reunamia

iltapäivällä
väsyneenä ja märkänä
kylmissäni
heittäydyn selälleni
retkipatjalle

pilvet repeävät
auringon edestä

vaikka sataa
aurinko
tulee ja armahtaa

avaan suuni
ja
nautin koko sateenkaaren

pääskyjen siluetit korkeuksissa
niitoksen tuoksu sateen jälkeen
vastapoimitun polkan raikas maku
rannalla metelöivät lapset
ja
kätesi keveys poskellani